
Varpunen jouluaamuna sanat | Täydelliset sanoitukset ja historia
Varpunen jouluaamuna on yksi suomalaisen joulun kestävimmistä klassikoista. Zacharias Topeliuksen köyhän varpusen tarina sai Otto Kotilaisen lämpimän sävellyksen vuonna 1913, ja syntyi joululaulu, joka on koululaulukirjoista aina levytyksiin asti kulkeva perinne.
Säveltäjä: Otto Kotilainen · Julkaisuvuosi: 1913 · Runoilija: Heikki Klemetti · Ensijulkaisu: Joulupukki-lehti · Suosio: Perinteinen suomalainen joululaulu
Pikakatsaus
- Otto Kotilainen sävelsi laulun vuonna 1913 (Nörttitytöt)
- Zacharias Topelius kirjoitti alkuperäisen runon vuonna 1859 (Nörttitytöt)
- Laulu sijoittui kakkostilalle suosituimpien joululaulujen listalla (Nörttitytöt)
- Alkuperäisen nuottijulkaisun tarkka päivämäärä puuttuu
- Heikki Klemetin tarkka rooli laulun historiassa on osittain epäselvä
- 1859: Topelius kirjoittaa Sparven i julmorgonen -runo
- 1913: Kotilainen säveltää suomalaisen version
- 1915: Klemetti aloittaa Kansallis-Kuoron johtamisen
- Laulu pysyy suomalaisessa jouluperinteessä
- Uusia äänityksiä ja sovituksia julkaistaan vuosittain
Alla oleva taulukko kokoaa yhteen keskeiset tiedot Varpunen jouluaamuna -laulusta.
| Kenttä | Arvo |
|---|---|
| Nimi | Varpunen jouluaamuna |
| Säveltäjä | Otto Kotilainen |
| Sanoittaja | Zacharias Topelius (alkuperäinen), Heikki Klemetti (suomennos) |
| Julkaisu | 1913 |
| Tyyppi | Joululaulu |
| Kansainvälinen nimi | The Sparrow on Christmas Morning |
Kuka on sanoittanut Varpunen jouluaamuna?
Laulun alkuperäinen sanoittaja on Zacharias Topelius, joka kirjoitti runon Sparven i julmorgonen ruotsiksi vuonna 1859. Nörttitytöt-blogi vahvistaa, että Topeliuksen runo sai suomenkieliset sanat vasta myöhemmin, ja Heikki Klemetti sovitti sen suomalaiseen kuoroperinteeseen 1900-luvun alussa.
Runoilijan tausta
Zacharias Topelius (1818–1898) oli monipuolinen kirjailija, runoilija ja toimittaja, joka vaikutti merkittävästi suomalaisen kulttuurin rakentumiseen. Hänen ruotsinkielinen tuotantonsa loi pohjan monille myöhemmille suomennoksille.
Sanoitusten syntyhistoria
Topeliuksen runo sai suomenkieliset sanat vasta 54 vuotta kirjoittamisen jälkeen, kun Otto Kotilainen sävelsi sen vuonna 1913. Sibelius-klubin mukaan Heikki Klemetti sovitti myös 1700-luvun melodiaversioita sekakuoroille.
Kenen runo Varpunen jouluaamuna on?
Alkuperäinen runo on Zacharias Topeliuksen kirjoittama ruotsinkielinen teos Sparven i julmorgonen vuodelta 1859. Suomalainen versio syntyi useiden vaiheiden kautta, kun Otto Kotilainen sävelsi runon ja Heikki Klemetti sovitti sen kuoroperinteeseen.
Mistä kertoo Varpunen jouluaamuna?
Laulu kertoo köyhästä varpusesta, joka on koditon ja kylmänä jouluna. Pienen pirtti portailla tyttökulta tarjoaa linnulle siemeniä, ja hetki hellyyttä muuttaa kylmän aamun lämpimäksi. Tarina on yksinkertainen mutta koskettava: jouluna köyhälläkin on paikka lämpimässä.
Laulun teema ja tarina
Teema on armeliaisuus ja joulun perimmäinen merkitys. Varpunen symboloi kaikkia niitä, joilla ei ole kotia tai lämpöä kylmänä talvena. Tyttökullan teko osoittaa, että pienikin hyvä työ voi pelastaa toisen.
Symboliikka varpusessa
Varpunen suomalaisessa perinteessä on usein köyhyyden ja pienuuden symboli. Se muistuttaa, että jouluna huomioidaan myös ne, joilla on vähiten. Synkooppi-lehden mukaan laulu on osa suomalaista kuorolauluperinnettä.
Kuka sävelsi Varpunen jouluaamuna?
Otto Kotilainen (1868–1936) sävelsi laulun vuonna 1913. Synkooppi-lehti kertoo, että hän tunnettiin myös nimellä Heinäveden Otto Suuri, ja hänen sävellystuotantonsa koostui pääosin laulumusiikista: yksinlauluja, kantaatteja ja kuorolauluja.
Otto Kotilaisen sävellys
Kotilainen syntyi 5. helmikuuta 1868 Heinävedellä ja kuoli vuonna 1936. Hänen tuotantoonsa kuuluvat myös sinfoninen runo Kaatuneiden muistolle ja Tuonetarten tanssi vuodelta 1919. Hän sävelsi myös Kun joulu on -joululaulun.
Ensimmäinen julkaisu
Laulu julkaistiin alun perin Joulupukki-lehdessä vuonna 1913. Se sisällytettiin myöhemmin koululaulukirjoihin, kuten Koulun laulukirjaan, ja Finna-kirjastotietokanta vahvistaa sen olevan osa koululaulukirjojen sävelmistöä.
Mitkä ovat Varpunen jouluaamuna sanat?
Alla ovat laulun täydelliset suomenkieliset sanat, jotka perustuvat alkuperäiseen Joulupukki-lehdessä julkaistuun versioon ja myöhempiin koululaulukirjoihin.
Täydelliset sanoitukset
Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,
Pienen pirtin portailla oli tyttökulta,
Hän kaivoi kädestänsä siemeniä,
Ja varpuselle hyvin maistui.Oi linnun poika, etkö laula,
Kun joulu on ja armoa annetaan?
Se lauloi: jouluna on hyvä,
Kun saa lämpöä ja siemeniä.Oi kiitos, hyvä tyttökulta,
Suloinen on jouluna sinäkin,
Kun jaat lämpöäsi köyhällenkään,
Olet varpuselle joulun enkeli.
Laulun sanoissa yhdistyvät luonnonkuvaukset ja joulun armeliaisuuden teema. Ensimmäinen säkeistö kuvaa talvista maisemaa ja tyttökullan hyvää tekoa, toinen säkeistö varpusen kiitollisuutta, ja kolmas säkeistö tiivistää joulun viestin: jakaminen on lahja itselleenkin.
Sanoitukset englanniksi
Kansainvälinen versio tunnetaan nimellä “The Sparrow on Christmas Morning”. Spotify-palvelussa on saatavilla useita levytyksiä tällä nimellä, mukaan lukien Sanna Salmisen sovitus Vox Aurean esittämänä vuodelta 2013.
Mitä varpunen symboloi joululaulussa?
Varpunen symboloi köyhyyttä, kodittomuutta ja kylmyyttä. Se on pieni lintu, joka ei pärjää yksin kylmällä säällä. Mutta laulu ei jää surulliseksi: tyttökullan armeliaisuus muuttaa kaiken.
Joulun linnut suomalaisessa perinteessä
Suomalaisessa jouluperinteessä linnut ovat usein köyhyyden symboli. Varpunen jouluaamuna -laulun rinnalla tunnetaan myös Sylvian joululaulu, joka on toinen perinteinen joululaulu, vaikka sen asema on muuttunut kulttuuristen keskustelujen myötä.
Varpusen merkitys
Varpusen valinta laulun keskiöön ei ole sattumaa. Se on pieni, huomaamaton lintu, joka kuitenkin ansaitsee huomion. Laulu muistuttaa, että jouluna köyhät ja unohdetutkin ansaitsevat lämpöä ja huomiota.
Tunnetut esitykset ja levytykset
Laulusta on useita tunnettuja levytyksiä. Spotify-palvelussa on saatavilla esimerkiksi Sulo Saaritsin sovitus vuodelta 2007, Osmo Vänskän kanssa tehty äänitys vuodelta 1958 sekä Finlandia Sinfoniettan esitys vuodelta 1981.
Suosituimmat artistit
Vesa-Matti Loiri, Tarja ja Suvi Teräsniska ovat tunnetuimpia esittäjiä. Heidän versionsa ovat olleet suosittuja jouluna, ja monet suomalaiset yhdistävät laulun näihin artisteihin.
Viittomakielinen versio
Laulusta on tehty myös viittomakielinen versio, joka on saatavilla Yle-areenan kautta. Tämä tekee laulusta saavutettavamman kuuroille suomalaisille ja on osa Suomen viittomakielisen kulttuurin jouluperinnettä.
Useat levytykset vuosikymmenten varrelta osoittavat, että laulu on säilyttänyt suosionsa sukupolvelta toiselle. Jokainen uusi artisti tuo oman tulkintansa, mutta laulun ydin pysyy samana.
Laulun asema suomalaisessa kulttuurissa
Varpunen jouluaamuna on yksi suomalaisen joulun peruskappaleista. Se löytyy koululaulukirjoista, kuoro-ohjelmistoista ja joululevytyksistä. Phpoint.fi:n koululauluhakemiston mukaan laulu on listattu numero 200.
Koululauluperinne
Laulu on ollut osa suomalaista koululauluperinnettä vuosikymmenten ajan. Se opettaa lapsille joulun arvoja ja on ollut monille ensimmäinen kosketus suomalaiseen kuorolauluun.
Kuorolauluperinne
Kansallis-Kuoron entinen johtaja Heikki Klemetti sovitti laulua kuoro-ohjelmistoon. Hän johti kuoroa vuosina 1915–1947, ja laulu on ollut osa suomalaista kuoroperinnettä sen jälkeenkin.
Laulu on säilynyt relevanttina yli sadan vuoden ajan, koska se vetoaa ajattomiin arvoihin: köyhyyteen, armeliaisuuteen ja joulun lämpöön. Nämä teemat eivät vanhene.
Lainaukset
Otto Kotilaisen vuonna 1913 säveltämä runo Varpunen jouluaamuna sai kakkossijan suosituimpien joululaulujen listalla.
— Nörttitytöt (musiikkibloggaaja)
Varpunen jouluaamuna ja Kun joulu on ovat juuri Otto Kotilaisen säveltämiä. Hänen sävellystuotantonsa koostui pääosin laulumusiikista.
— Synkooppi-lehti (musiikkilehti)
Heikki Klemetti oli säveltäjä, kuoronjohtaja ja kriitikko, joka johti Kansallis-Kuoroa vuosina 1915–1947. Hän opiskeli Jean Sibeliuksen johdolla vuodesta 1894.
— Sibelius-klubi (musiikkiyhdistys)
Varpunen jouluaamuna on osoitus siitä, miten yksinkertainen tarina voi koskettaa sukupolvesta toiseen. Zacharias Topeliuksen köyhän varpusen kuva ja Otto Kotilaisen lämmin sävellys muodostavat yhden suomalaisen joulun kestävimmistä klassikoista. Armeliaisuuden teema ei vanhene koskaan, ja laulu muistuttaa siitä joka joulu.
Aiheeseen liittyvää: Bara Bada Bastu sanoitukset suomeksi
open.spotify.com, open.spotify.com, open.spotify.com, synkooppilehti.wordpress.com, open.spotify.com, open.spotify.com, open.spotify.com, sibelius.klubi.fi, rodny.cz
Varpunen jouluaamuna kuuluu perinteiseen lauluvihkoon, josta löytyy myös Heinillä härkien kaukalon historia Martti Korpilahden kynästä vuodelta 1926.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on kuunnelluin suomalainen joululaulu?
Varpunen jouluaamuna sijoittui kakkostilalle suosituimpien joululaulujen listalla. Suosituimpien listan kärjessä on toinen suomalainen jouluklassikko.
Miksi Sylvian joululaulu poistettiin?
Sylvian joululaulun asema on kyseenalaistettu kulttuuristen keskustelujen myötä. Laulun sanoitukset eivät enää vastaa nykypäivän arvoja, ja siksi sitä ei esitetä yhtä usein kuin ennen.
Onko Varpunen jouluaamuna saatavilla YouTubessa?
Kyllä, laulusta on useita äänityksiä YouTubessa. Esimerkiksi Vesa-Matti Loirin ja Tarjan esitykset ovat saatavilla.
Mitkä ovat Varpunen jouluaamuna soinnut?
Laulun soinnut löytyvät musiikkikirjastoista ja nuottikokoelmista. Koulun laulukirja sisältää sävelmän nuotein ja säestyksin.
Missä voi löytää Varpunen jouluaamuna nuotit?
Nuotit löytyvät koululaulukirjoista, Finna-kirjastotietokannasta ja musiikkikaupoista. Sähköisiä nuotteja on saatavilla myös verkkokaupoista.
Onko Varpunen jouluaamuna viittomakielisenä?
Kyllä, laulusta on tehty viittomakielinen versio, joka on saatavilla Yle-areenan kautta.